Prinsessamekko III

Joulukalenterin luukun takana on tänään viimeinen, eli kolmas prinsessamekko-ohje, jonka jälkeen aiheet vaihtuvat taas johonkin ihan muuhun. Joulupukin pikkuapulaiset ehtivät vielä ommella vaikka koko prinsessatrion joulupaketteja varten, onhan tässä vielä monta yötä jouluun - vai mitä?

Prinsessamekko II

Tehtaamon virallisen joulukalenterin 18. luukku esittää:
Prinsessamekko II

Lapselle paita, legginssejä ja mekko

Ompelujumi on kestänyt jo luvattoman kauan ja viimein sain nopeilla surautuksilla sen purettua. Tein pikkulikalle lapsiaiheisesta kuosista peruspaidan, johon lisättiin ruusurintakorulla prinsessamaisuutta. Harmaa sopii yllättävän hyvin kuosin pohjaväriin, joka on hiukan haastava, sillä se ei ole selkeä vaaleanpunainen.

Tein myös jo pitkään leikattuina olleet legginssit valmiiksi, mukavan värikkäitä raitoja ankeaa syksyä piristämään. Oikeanpuoleinen trikoo aiheutti pientä päänvaivaa, sillä pikkulikka oli päättänyt, että siitä täytyy tehdä mekko.

Pikkulikka kävi piirtämässä kuvan haluamastaan mallista. Yritin selittää, ettei kangasta ole enää riittävästi. Yhä tiukempaan sävyyn tuli vastalausetta, että tästä tulee mekko ja mallasi jäljelle jäänyttä tilkkua ylleen.

Asettelin tilkun leikattavaksi ja totuushan on, että liian kapeasta on hankala mekkoa tehdä. Paitsi jos.

Lisätään sivuun kiilat, jotka vielä korostuvat eri suuntaan leikattuina. Suunniteltu juttu.

Menneiden aikojen mekko

Ompelurintaman hiljaiselo katkesi hetkeksi perjantaisen ompeluhaasteen suosiollisella avustuksella. Tällä kertaa kaikilla osallistujilla oli tehtävänantona sama trikookuosi, josta sai tehdä mitä halusi. Keltainen sipuli, oranssilla taustalla ja ripauksella ruskeaa, toi heti mieleen 60-luvun minimekot. Lisäsin palan (n. 85cmx85cm) kaveriksi yksiväristä ruskeaa ja ison keltaisen napin. Pikkulikalle 60s mekko. 

Kaavaa mekkoon ei ollut, vaan leikkasin yläosan sopivan t-paidan mukaan ja loput katsoin silmämääräisesti mekon pituuden perustella, hiukan kultainen leikkaus jossain mielen perukoilla kummitellen. Hihan pituuden ratkaisi kankaan riittävyys ja pituutta hihalle saadaan tulevaisuudessa avaamalla kaksinkertaiset hihakäänteet. Tyypilliseen tapaan jätin mekkoon kasvunvaraa myös erittäin reippaan helmakäänteen muodossa. Joku nimittäin ei esipessyt trikoota ennen leikkaamista. 

Kaulus on valmistettu "käänteisenä muotokaitaleena", eli muotokaitaleen oikea puoli on ensin ommeltu pääntien nurjaa puolta vasten, käännetty oikealle puolelle ja tikattu kaitaleen huoliteltu sekä taitettu ulkoreuna kiinni pukuun. Huoliteltu ulkoreuna taittuu helpommin ja siistimmin kuin huolittelematon. Tällä tavoin tehty pääntie vaati tarkkaa asettelua ja silitystä, ettei nurja puoli (varsinkaan olkasaumojen kohdat) näy pääntien reunassa. Myös ulkoreunan kääntäminen ja tikkaaminen kannattaa silittää ja neulata huolellisesti. Siten säästää aikaa ja vaivaa. En laittanut kaitaleeseen tukikangasta, vaikka se olisikin ehkä helpottanut työstämistä, sillä halusin pääntien säilyvän pehmeänä. 

Lämpimien päivien varalle

Väljä ja vilpoinen mekko helteelle.

Leopardipaita kirppishameen kaveriksi.

Ohuen ohut rusettipaita aikaisemmin valmistuneen hameen kaveriksi.

Tilkusta tyttö ja lastenvaunut -kuosia tuli mekkonen.

Ja jos luvassa on viileä kesä, kaveriksi legginssejä.

Hörsellysmekko

Tavallisuudesta ja yksinkertaisuudesta poiketen tein tytölle mekon vähän erilaisesta, jo retroikäisestä kuositrikoosta. Ja tavallisuudesta poiketen otin kaavoitusvaiheesta pari räpsyä, jotta peruskaavojen muokkaus ja mekon malli tulevat paremmin esiin. Harvoin teen joustaville lastenvaatteille kaavoja, vaan leikkaan ne suoraan kankaalta silmämääräisesti, mutta tällä kertaa päätin kokeilla pitkästä aikaa kuosittelua oikein paperille.

Kaavoituksen lähtökohtana on 104cm puvun peruskaava Lasten pukineiden peruskaavoja -kirjasta, jossa on kattavat peruskaavojen piirtämisohjeet (paita, puku ja housut), mittataulukot ja laskentataulukot sekä normaalikoon peruskaavat kaava-arkeilla.

Sovituskuvista huomaa, että mekko on hieman iso vielä 100cm tytölle, sillä peruskaava on 104cm, enkä mittonut tyttöä ennen kaavojen piirtämistä. *tehkää kuitenkin toisin, eli mitatkaa*  Ensimmäisen sovituksen jälkeen kompastuin omaan mittalaiskuuteeni, eli jouduin kaventamaan olkalinjaa hiukan ja samalla sivusaumasta kaventui jonkin verran. Kapeahkoihin malleihin tottuneena, poimutusten antama väljyys tuntuu oudolta, vaikka näin leveitä mekkomalleja on kuitenkin ollut vielä 90-luvun lopulla. Onneksi lapsi kasvaa.

Kuositelluista kaavoista puuttuu vielä takakappaleen napitusvara ja ulomman taskupussin kopio, sillä tein ne vasta kaavapaperijäljennökselle. Hiha pysyi perusmallisena. Takakappaleen olkamuotolaskoksen poistin kaarrokkeen poikkileikkaussaumaan. Samalla oikaisin alkuperäisen kuosittelusuunnitelman mukaista liian kaarevaa saumaa. Pääntien huolittelin muotokaitaleella, jonka kaavan leikkasin kaarrokkeiden pääntien mukaan suoraan kankaalta silmämääräisesti sopivaksi (eli leveys n. 3-4cm).

Viivapiirros

Kuosittelusuunnitelma

Kuositellut kaavat

Nostalgiaa

Kätköistä löytyy vanhoja kaavalehtiä ja joskus teen niiden mukaan nostalgiavaatteita. Tällä kertaa pikkulikka sai hienostelumekon, joka sopii kuin nakutettu punaisten kenkien pariksi.

Mekon kaava on vuoden 1958 Beyer Mode -kaavalehdestä ja mallista oli yksi koko, 3-vuotiaalle tarkoitettu. Näinkin vanhoissa lehdissä ohjeet ovat todella suurpiirteiset ja tähän päivään poikkeuksena, melkoisen kohteliaat - minuakin teititeltiin.

Mekkokangas on viskoosia, kaulukset ja hihankäänteet puuvillaa. Kauluksen ja hihakäänteiden oikealla puolella on kiinnisilitettävä liimatukikangas. Takana käsin ommeltavat nepparit (kuvassa vielä pari hakaneulaa virkaa toimittamassa), kaulus puoliksi käsin ommeltu ja puoliksi neppareilla kiinnitettävä.


Päivän vinkki:
Leveän helmakäänteen saa ommeltua siististi, kun saumuroi ensin helman, kääntää saumuriompeleen verran käännevaraa nurjalle ja ompelee reunaan tikkauksen. Silitys kruunaa täydellisen helmakäänteen (mutta ei pelasta sitä tosiseikkaa, että ompeluhätätilassa nyssyköistä löytynyt malliin sopiva kangas sattui olemaan viskoosia, joka rypistyy pelkästä tuijottamisesta).